Hei kaikille!
Olen Virve Raappana ja toiminut yhdistyksen puheenjohtajana 23.4.2023 alkaen. Sitä ennen olen ollut varsinaisena hallituksen jäsenenä keväästä 2021 alkaen vuoden varajäsenenä olemisen jälkeen. Asun Kempeleessä ja perheeseeni kuuluu aviomies ja 13- ja 18-vuotiaat pojat. Minulla on tällä hetkellä kolme karjalankarhukoiranarttua; 7-vuotias Taiga, 3-vuotias Aava ja vajaa vuosikas Nella. Metsästyskortin olen saanut vuonna 1993 täyttäessäni 15-vuotta. Samana vuonna sain ensimmäisen karjalankarhukoirani Inkan ja rotu vei mukanaan. Nykyään metsästän pääasiassa hirveä ja syksyisin vapaa-aika meneekin suurelta osin koirien kanssa metsässä Kainuun korvessa. Hirvenhaukkukokeen palkintotuomarikortin olen suorittanut vuonna 2017 ja siitä lähtien olen ollut kokeissa tuomarina ja osallistunut jonkin verran oman koiran kanssa kokeisiin. Talvella hiihtelen paljon koirien kanssa koirahiihtoladuilla ja kesäisin pyöräillään. Silloin tällöin tulee piipahdettua myös koiranäyttelyissä.
Olkaahan rohkeasti yhteydessä karjankarhukoiriin ja yhdistyksen toimintaan liittyvissä asioissa. Viedään toimintaa yhdessä eteenpäin.
Terveisin Virve
Tervehdys kaikille koiraharrastajille!
Olen Juha Saukko Siikalatvalta. Olen harrastanut metsästystä ja koiria käytännössä ihan lapsuudesta saakka. Suomalaiset metsästyskoirarodut ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Aiemmin minulla oli suomenajokoiria ja suomenpystykorvia. Vuodesta 2011 lähtien roduksi vakiintui karjalankarhukoirat.
Olen kasvattanut muutamia pentueita Kontiokankaan kennelin nimellä. Tarhoissa asustaa tällä hetkellä useampia karhukoiria.
Karjalankarhukoira on mielestäni erinomainen koirarotu erityisesti karhunpyyntiin Lapin erämaakairoihin. Joka syksyiset jahtireissut pohjoiseen ovatkin yksiä vuoden kohokohtia. Kotimaisemissa metsästetään sitten hirviä.
Jalostustyössä koetoiminta on ehdottoman tärkeää. Niissä olen ollut mukana kilpailemassa ja tuomaroimassa ja järjestämässä vuosien varrella muutamia yhdistyksemme hirvenhaukkukokeita. Jahtikauden ulkopuolella koiria sosiaalistetaan näyttelytreeneissä ja käytetään myös näyttelysyissä.
Minut valittiin Pohjan karhukoirayhdistyksen hallitukseen vuoden 2023 aikana ja toimin haukkukokeiden kilpailuvastaavana, sekä nyt myös yhdistyksen varapuheenjohtajana.
Työskentelen siviilissä kaivosalalla yrittäjänä. Metsästys ja koirat sekä tällainen yhdistystoimintakin ovat mukavaa vastapainoa ikuisesti kiireiselle arjelle.
Tehdään ja kehitetään yhdessä yhdistyksemme toimintaa. Näin olemme auttamassa samalla myös tätä hienoa suomalaista koirarotuamme erityisesti hirvenhaukkukokeita ja koiranäyttelyitä järjestämällä.
Moikka kaikille!
Olen Jenna Mansikka ja olen toiminut vuodesta 2023 yhdistyksen hallituksessa rahastonhoitajana ja 2024 siirryin sihteerin tehtäviin.
Aikaisempaa hallitus taustaa minulta löytyy seitsemän vuoden ajalta, jotka toimin Suomen Collieyhdistyksen Pohjois-Suomen alaosaston hallituksessa. Näistä viimeiset kaksi vuotta toimin hallituksen sihteerinä.
Lisäksi olen toiminut vuodesta 2022 Suomen pystykorvajärjestön karjalankarhukoirajaoston jalostusryhmän pentuneuvojana.
Olen kouluttautunut luonnetesti koetoimitsijaksi 2017 ja näitä on tullut järjestettyä vuosittain sen jälkeen.
Metsästystä olen harrastanut viisi vuotta mieheni innoittamana ja ensimmäinen karhukoira meille muuttikin sitten 2021. Tätä nykyä meillä asuu kotona itseni ja miehen lisäksi kaksi karhukoiraa, Halti 3v ja Malla 2v sekä saksampaimenkoira Kira 10v.
Syksyt menevät koiria treenaillessa metsällä, mutta Mallan kanssa harrastetaan myös Rally-tokoa, joissa olisi tarkoitus startata kisaura vuoden 2024 aikana. Koiranäyttelyissä tulee myös kuljettua jonkin verran.
Terkuin, Jenna
Hei. Olen Asmo Karppinen Kuusamosta. Työskentelen rajavartiolaitoksessa koiran ohjaajana. Saksanpaimenkoira "Jäbän" lisäksi minulta löytyy tällä hetkellä Kva&Mva Karh1 Riikosen Caro ja hänen tyttö Terävän Friida. Pienimuotoisesti olen kasvattanut karjalankarhukoiria Terävän kennelin nimissä. Metsästystä olen harrastanut koirien kanssa pikku pojasta asti. Nuorempana metsästin pienriistaa, mutta nykyisin enimmäkseen suur-riistaa. Näyttelyissä ja haukkukokeissa on tullut käytyä ja myös tuomaroiden kokeissa. Karjalankarhukoirien "piireissä" on tullut pyörittyä aktiivisesti nyt viimeiset 15 vuotta. Kuuntelen jäsenistöä ja vien viestiä yhdistyksen toiminnassa eteenpäin. Olkaa rohkeasti yhteydessä yhdistyksen ja karjalankarhukoirien asioista.
T. Asmo Karppinen
Moi, olen Harri Vimpari Muhokselta. Hallitukseen minut valittiin vuosikokouksessa 2022, kiitos siitä. Teen parhaani karjalankarhukoiran eteen. Metsästyskoiria on ollut perheessä monta vuosikymmentä. Tällä hetkellä meillä on suomenajokoira, dreeveri ja karjalankarhukoira Hilla. Tuomarikorteista löytyy pätevyydet j-ajokokeisiin ja hirvikokeisiin. Haaveilen toimivista ja terveistä koirista, koska niiden kanssa on mukava harrastaa. Kaikille iloista mieltä ja hyviä haukkuja syksyyn!
Terveisin Harri
Tervehdys Pohjan Karhukoirayhdistyksen jäsenistö!
Olen yhdistyksen hallituksen jäsen Timo Tiiro Iistä. Olen ollut jäsenenä yhdistyksessä reilut 30 vuotta ja hallituksessa 2023 vuosikokouksesta lähtien. Koetuomari 1986 lähtien ja ylituomari 2010 vuodesta. Kotona vaimo , 3 karhukoiraa ja ranskanbuldoggi!Muista Eri järjestö tehtäviä aikojen saatossa mm.karhukoirajaoston puh.joht. kennelpiirin hallituksessa .
Jos kysyttävää niin yhteystiedot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta! Mukavaa kevättä ja ollaanpa kuulolla!
Terv Timppa
Hei. Olen Heikkisen Jani Kajaanista. Tällä hetkellä tarhassa 3 karjalankarhukoiraa. Harrastan koe ja metsästys touhua kainuun korvessa suomussalmella myös pientä kasvatus toimintaa. Useammalle jäsenelle varmaan ennestään tuttu varsikin täyden palvelun kokeen tuomari ja maasto hommista. Koiria ollut vuodesta 2000 ja ensimmäinen karhukoira 2019 on tullut taloon ja vienyt sen jälkeen mukanaan.
Hei. Olen Jaakko Suojoki 36 vuotta Muhokselta ja tulin valituksi yhdistyksen hallitukseen varapaikalle vuosikokouksessa. Perheeseeni kuuluu puoliso, kaksi alle kouluikäistä poikaa sekä kaksi karjalankarhukoiraa. Metsästys harrastus alkoi 15 vuotiaana ja siitä lähtien olen pienriistaa ja hirveä pyytänyt vaihtelevalla menestyksellä. Hirvikoirien kanssa touhuaminen alkoi reilu 10 vuotta sitten, ensin metsästyksessä sitten maasto-oppaana/tuomarina ja viime vuosina jo omillakin koirilla. Koitan olla apuna yhdistyksessä mahdollisuuksien mukaan, pidetään homma mukavana ja rehtinä niin se palvelee yhdistystä sekä karjalankarhukoiraa rotuna.
Tervehdys karhukoiraväki,
Olen reilu viisikymmentävuotias Oululainen yrittäjä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja jo aikuiset kaksospojat sekä tietysti karjalankarhukoira Teilojan Onni.
Metsästystä ja metsästyskoiria olen harrastanut ihan pienestä pojasta asti. Ensimmäinen karhukoira lapsuuden kodissani oli nimeltään Rali – kuuluisan Roopen poika.
Ralin kanssa tuli tehtyä varmaankin kaikki mahdolliset virheet, eikä siitä koskaan tullut kovinkaan pätevää hirvikoiraa. Se jokin kummallinen Karhukoirakipinä jäi kuitenkin kytemään ja karhukoira harrastus jatkuikin sitten omien poikieni innostamana sitten hieman myöhemmin aikuisena. Sen jälkeen ei rotua ole tarvinnutkaan enää miettiä – olen päässyt kokemaan paljon todella hienoja hetkiä karhukoirieni kanssa erästellessä niin karhun kuin hirven pyynnissä kuin koetoiminnassakin.
Minulle tärkeä asia karhukoiratominnassa on rodunomaisten piirteiden arvostaminen ja niiden vaaliminen. Karhukoira on oma erityinen rotunsa ja sillä on omat erityiset suomalaisen metsästäjän kautta aikain arvostamat ominaisuudet, joita meillä ei ole lupa kadottaa. Minun sydäntä lähellä oleva asia ovat myös nuoret – meidän ainoa toivo on uudet, nuoret, innokkaat Karhukoiraharrastajat.
Toivon, että toiminnassa kunnioitetaan ja arvostetaan kaikkien mielipiteitä ja toimitaan toisia kunnioittavassa, yhteisessä ja reippaassa Karhukoirahengessä. Pidetään kirkkaana mielessä, että kysymyksessä on kuitenkin vain rakas harrastus.
Terveisin, Pekka Pikkujämsä
Hei
Olen Tanja Helisten. Olen äiti, vaimo ja yrittäjä. Lapsuudenkodissani ei metsästetty, mutta metsätöitä kyllä tehtiin, ulkoiltiin ja marjastettiin ahkerasti. Menin omin päin metsästäjä -kurssille vuonna 2014 ja hankin metsästäjätutkinnon. Onneksi lähipiiristä oli kuitenkin innokkaasti metsästystä harrastava setäni joka sitten otti minut mukaan ensin majavametsälle ja myöhemmin hirvimetsälle. Parin hirvenpyyntisyksyn jälkeen otin oman hirvikoiran joka oli vanha jämpti ja sitä ei saatu kiinnostumaan hirvistä sitten millään.
Vuonna 2020 haimme kotiin sitten karhukoiran pennun. Neljässä vuodessa ollaan koiran kans koettu melkeinpä uskomattomia seikkailuja, on tullut yritettyä ja erehdyttyä ja välillä on itketty huonoa tuuria ja välillä odottamatonta menestystä.
Koirien kanssa harrastaminen on minulle todella tärkeä asia ja on mukava päästä tekemään töitä hyvällä porukalla. Odotankin innolla yhdistyksen tapahtumia; näyttelyitä ja kokeita joissa voin olla mukana.
